maanantai 3. maaliskuuta 2014

Tiedon aallokossa


Nykypäivänä on helppoa hankkia uutta tietoa niin halutessaan. On paljon erilaisia lähteitä; kirjoja, lehtiä ja netti. Lisäksi voi kyselemällä hyödyntää alalla toimivien ammattilaisten sekä harrastajien tietoa ja kokemuksia. Nämä kaikki em. lähteet ovat olleet apuvälineinä opinnoissani. Tärkeää on ollut myös opettajilta saatu perustieto. Vaikka tiedon hankinta on helppoa, on eri lähteistä löytyvässä tiedossa eroavaisuuksia. Varsinkin kasveista on saatavilla kirjavaa tietoa (ja puutarhurin ammattitaito perustuu juuri kasvituntemukselle). Koulussa opitaan peruskasvit, mutta janoan jatkuvasti lisää tietoa uusista lajikkeita. Suomalaisella nimellä kuuklettamalla löytää jos jonkin moisia kuvia, eivätkä kaikki kuvat täsmää hakusanan kanssa (tässä taitaa yksi sekottaja sopassa olla blogit, jossa kirjoittajat laittavat samaan kirjoitukseen monia erilaisia kuvia, kuten minä tässä nyt teen! ja hakukone poimii kuvia kirjoituksessa käytettyjen sanojen mukaan). Tieteellisellä nimellä tarkkuus on parempi, mutta silloin linkki johtaa usein ulkomaalaisille sivustoille. Hyvä kielitaito ja puutarha-alan sanaston osaaminen nousevat silloin esiin. 


Puutarha-alan sanaston ja tieteellisten nimien opetteluun olen hankkinut pari kirjaa. Ahkerimmin käytössä on ollut Viljelykasvien nimistö, toimittanut Ella Räty, Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, Helsinki 2012. Toisena listalla Latinaa puutarhureille, Lorraine Harrison (käsikirjoituksesta suomentanut ja suomen oloihin mukauttanut Julia Donner), Shildts & Söderströms, Helsinki 2013.


Otan tähän esimerkiksi edellisessä kirjoituksessa vilahtaneen tähdikin (nimeä en tiennyt hankintahetkellä). Kasvin taimilapun mukaan kädessäni oli Ornithogalum balansae. Lapun toiselta puolelta luin englanninkieliset hoito-ohjeet; paljon valoa, muttei suoraan auringonpaistetta. Päivittäinen kastelu, multa ei saa kuivahtaa. Voidaan käyttää puutarhakasvina keväällä. Vain koristeeksi. Älä syö. 

Tieteellinen nimi oli minulle vieras, mutta löytyi viljelykasvien nimistöstä. Lajike Ornithogalum oligophyllum (balansae = sulkeiden sisällä mainitaan synonyymit eli toisintonimet), suvun  Ornithogalum perästä löytyi heimo Asparagaceae (tähdikki kuuluu parsakasvit heimoon) sekä kasvin ruotsinkielinen nimi stjärnlök että käyttölyhenne Si = koristekasvina kasvatettava sipulikasvi, ulkona kestävä tai sisällä talvetettava. Hankkimani kasvi on TURKINTÄHDIKKI. Vai onko sittenkään?

 
Nyt kun tiesin jo tieteellisen- ja suomenkielisen nimen sekä hoito-ohjeet, teki mieli selvittää mitä tieteellisen nimen suomennos kertoo kasvista. Latinaa puutarhureille -kirjasta löysin tiedon Ornithogalum =  linnunjalkaa muistuttava ja oligophyllum = vähälehtinen. Osuva kuvaus kasvin ulkonäöstä. Balansae sanaa en tästä kirjasta löytänyt. Ja sitten kuuklettamaan lisätietoa...

 
Suomenkielisellä nimellä en löytänyt uutta tietoa. Tieteellisellä nimellä Ornithogalum balansae löytyi samaa tietoa kuin taimilapusta ja eniten samanlaisia kuvia. Ornithogalum oligophyllum nimellä löytyi eniten erilaisia vaihtoehtoja kukintojen suhteen. Löysin myös tiedon, että molemmilla tieteellisillä nimillä olisi oma laji, KLIK. Terälehtien sekä lehtien perusteella tämä lajike voisi olla Balkanilta, Georgiasta ja Turkista kotoisin oleva O. balansae yleisesti tunnettu Beetlehemin tähti ? = suomenkielisellä haulla löytyy vastaava orkideana! Orkidea tämä ei ainakaan ole. Ehkäpä sama lempinimi on annettu kahdelle erilaiselle kasville eri puolilla maapalloa! Mitä mieltä olet, onko varmin tieto taimilapussa? Tiedätkö sinä mikä nimi on oikea? Ja mihin tietoon luottaisit? Olen kääntymässä O. balansae lajiin ja ajattelin unohtaa tuon viittauksen Beetlehemin tähteen (joidenkin lähteiden mukaan tämä olisi kasvin englanninkielinen nimi). Tähdikkejä on Wikipedian mukaan 120 lajia. Mistä löydän oikean?



Yhtä kaikki, kukinto on kaunis ja terälehdet hohtavat valkoisena päältäpäin katsottuna. Alapinnalla on vihreä raita. Sipulikukkaa en kastelisi päivittäin. Olen kaatanut tassille vain kerran vettä. Sijoitin kasvin itäikkunalle, missä se on viikon aikana availlut kukkiaan vähitellen. Viihtyy, vaikka meillä on alhainen huonelämpötila. En löytänyt tietoa tämän lajikkeen talvehtimisesta. Sen testaan heti kun maa sulaa niin, että sipulit voi istuttaa ulos (tänään satoi lunta ja nyt on maa valkeana). Katsotaan sitten keväällä 2015 lähteekö se uudestaan kasvuun.


Tervetuloa lukijoiksi Hong Long, Helinä ja Hannah!

EDIT 5.3 sain varmistuksen, että kuvassa on turkintähdikki Ornithogalum balansae. Se on harvinaisempi sipulikukka, joka "kannattaa istuttaa mahdollisimman lämpimälle paikalle esim. rakennuksen eteläseinustalle, missä lisäksi ei seiso vesi talvella, tai sen voi talvettaa ruukussa sisällä viileässä. Vuoriston kasvina se sietää pakkasta, mutta ei sitä, että maa on märkää talvella. Aika tyypillistä monelle sipulikasville."
 Kiitos Saaripalstan Sailalle!

9 kommenttia:

  1. Katselin juuri tuommoista kaupassa, enkä uskaltanut ottaa, kun en ollut varma, miten sen kanssa pitäisi elää. Nyt kyllä hiukan harmittaa.:)

    VastaaPoista
  2. Tulppaanitarhan lumo-kirjassa esitellään lyhyesti Ornithogalum umbellatum, joka on suomennettu nimillä sarjatähdikki ja beetlehemintähti sekä Ornithogalum nutans, nuokkutähdikki. Itselläni on tuota nuokkutähdikkiä istutettuna puutarhassa parin vuoden takaa, muistaakseni se kukki joten kuten viime keväänäkin...
    Uskoisin, että talvehtiminen siis onnistuisi. Kukka on kullä hekkä ja kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kirjavinkistä. Tähdikit osoittautuivat mielenkiintoiseksi lajikkeeksi. Turkintähdikki taitaa olla ulkomailla suositumpi kuin meillä. Jos saan sen talvehtimaan, niin ulkomailta löytyy sipulia myyviä nettikauppoja. Kukinto on niin kaunis, että taidan etsiä myös nuokkutähdikkiä istutettavaksi puutarhaan.

      Poista
  3. Kaunis on kasvisi! Minä jäljitin tänään presidentsippan nimistä kasvia. Hyviä tietolähteitä ovat monesti puutarha. net tai klorofyllin keskustelufoorumit, suosittelen kirjautumista klorofylliin, niin jo alkaa tietoa löytyä ja voi kysellä itselle uusista kasveista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä kasvilajikkeiden "jäljitykset" ovat mielenkiintoisia. Minulle jää paremmin mieleen juuri ne lajikkeet, joiden tietoja olen etsinyt itse. Pitäisi vaan oppia suodattamaan oikea tieto kaiken löytämäni joukosta.
      Kiitos vinkistä. Klorofylli on minulle uusi tuttavuus. Pitääkin kirjautua mukaan keskusteluihin.

      Poista
  4. Ihan hyvät kirjat, kirjoitan päättötyö mun ammatti-instituutissa tästä aiheesta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen päättötyön aihe sinulla!

      Poista
  5. Yksi hyvä nettisivu kasvien lajinimien ja niiden synonyymien tutkimiseen auktoreineen on www.theplantlist.org, jonka mukaan O. oligophyllum ja O. balansae eivät olisi synonyymeja. Oli miten oli tuo kirja latinaa puutarhureille menee minullakin varmaan ostoslistalle kun aihe kiinnostaa. Sellainenkin sivu on kuin http://davesgarden.com/guides/botanary/ mutta tuon kirja vaikuttaa kätevämmältä kun joku on sovittanut kasvien nimet suomeen sopivaksi eikä tarvitse englannista kääntää.

    VastaaPoista

Mukavaa, että kävit vierailulla ♥