keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Viikonloppuna tehtiin puutarhan viimeiset syysjutut. Aloitin seulanpääkiveystä ison koivun juurelle ja mieheni teki terrieristopparin uuden kohopenkin päähän. Silppuri kun on ottanut tavakseen kipaista suoraan terassin kulmalta multaan ja käydä pionin juurella pisulla. ;O/ Tämän stopparin toiselle puolelle istutin lumikärhön, joka kukkii vielä ihanasti.



 Clematis vitalba `Paul Farges´

Alennusmyynnistä löysin kohopenkkiin hieman rokkenrollia. Jaloangervo Astilbe arendsii `Rock and Roll´ kukkii valkoisin kukinnoin. Uskon, että se tuo mukavasti kontrastia tumman karmiininpunaisena kukkivaan pionin Paeonia lactiflora `Karl Rosenfield´ rinnalle. Sinisyyttä ja hopean hohtoa samaan rykelmään tuo hopeatädyke Veronica spicata subsp. incana `Sibersee´.

Niin ikään alennusmyynnistä hankkimani noropunatähkä Liatris spicata on alkanut kukkia. Jaoin ostamani juurakot (kahdesta kahdeksaan) kovalla kädellä ja olin varma, että kukinnon nuput jäävät avautumatta, mutta väärässä olin. Kauniisti alkavat avautua. Perhosten puolesta on harmi, etteivät ne ehtineet nauttia tästä mesibaarista tänä vuonna ollenkaan.

Aukkopaikan jaloangervo Astilbe Japonica aloitti uuden kukinnan.

 Syksy on värittänyt syyshortensiat Hydrangea paniculata `Grandiflora´ ja `Early Sensation´ sekä imukärhivilliviinin Parthenocissus quinquefolia.

Sormustinkukat Digitalis purpurea ovat karanneet kukkapenkistä ja niitä popsahtelee nyt sieltä täältä. Villanukkajäkkärän Anaphalis triplinervis kukkinto tuo mieleen pumpulipallot ja valtikkanauhusten Ligularia przewalskii lehdet ovat alkaneet punertua. Alppikärhöt Clematis alpina `Constance´ sekä `Blue Bird´ kukkivat uudestaan ja ovat valloittaneet omenapuun latvuksen versoillaan. Tykkään ♥

Imukärhivilliviinin juurella kukkii yhä yksinäinen punahattu Echinacea purpurea sekä muutama iisoppi Hyssopus officinalis.

Lavankaulusryytimaakin on saatu kanisuojia vaille valmiiksi. Sato on korjattu. Valkosipulit istutettu ja se naapurin pellolta haravoitu kate on alkanut itää ;O).


Koska luulin hukanneeni sormustinkukan kukkapenkistä, laitoin tulemaan uusia. Saa nähdä miten talvi koulii nämä pikkuiset. 

Aamulla mittari näytti +4 ja koko päivät on puhaltanut koleasti. Tätä postausta kirjoittaessani ulkona sataa rakeita. Mikäli säät sallivat, olisi vielä haravoitavaa, seulanpääkivien naputtelua ja rikkakasvien kitkemistä. Toisenlaiset puuhat jatkuvat koulujuttujen parissa. Seuraavaksi näytetään oma osaaminen floristiikan ja asiakaspalvelun osalta :O)

torstai 12. syyskuuta 2013

Syysaamu ryytimaalla



 


 



Syksyn sävyt.
Keltainen, punainen, vihreä ja ruskea.
Aamuinen usva ja hämähäkkien verkot kietovat kaiken kauniiksi paketiksi.
Alan pitää syksystä.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Mun puutarhainto herää aina keväisin, lopahtaa heinäkuun helteillä ja palaa elokuun viilenevinä päivinä. Sama sykli toistuu vuosittain. Niin hassulta kuin tämä ehkä kuulostaakin, ehdin kesäntauon (ja kasteluretkien) aikana mietiskellä oman pihan syyspuuhat valmiiksi. Kitkeminen, perennapenkkin muokkaaminen/uuden perustaminen, perennojen siementen kylvö ja kerääminen, syyslannoitus, kukkasipulien istutus, haravointi, kompostin kääntäminen, kiveyksen rakentaminen jne... Nyt ei oikein kitkeminen maistu vaikka tärkeä syyspuuha onkin. Pajureunuksen valmistumisen jälkeen (samalla tuli muokattua vanhaa ja tehtyä uusitta) ehdin hoitaa syyslannoituksen. Siemenetkin on kylvetty jo ja hyvässä kasvussa. Pomppaan parin seuraavan vaiheen yli listan viimeiseen. Täällä ollaan paikutettu kumivasaralla :O)



Ja tehty seulapääkiveystä mongolianvaahteran alle. 

Istutin mongolianvaahteran (Acer tataricum subsp. ginnala) jo alkukesällä, mutten silloin ehtinyt tehdä asialle enempää. Mietin vaan, että seulanpääkiveys saattaisi sopia juurelle. Mongolianvaahteran oikealla puolella kasvaa tarhapimpinellaruusu `Ruskela´ sekä maanpeittona lamohietakirsikka (Prunus pumila var. depressa). Laitoin niiden tyvelle sanomalehtimaton ja päälle kuorikatetta estämään rikkakasvien kasvua. Vähän kaljun näköinen istutusalue vielä on ja jotakin pitää tehdä silmiin pistävän reunanauhan kanssa, mutta katsotaan ensin miten se asettuu paikalleen talven aikana. Nouseeko ylös vai vajoaako saveen.



Tässä vielä yksi kuva edellisen kirjoituksen pajureunuksesta. Sen etupuolelle suunnittelin seuraavaa seulanpääkiveystä. Punaruskeat kivet sopisivat aika kivasti yhteen pallotuijien kanssa, vai mitä tuumitte?