sunnuntai 31. maaliskuuta 2013


Ensimmäisen lukukauden viimeisellä kukkasidonnan tunnilla saatiin tehtäväksi tehdä pitkä, veneenmallinen pöytäasetelma omavalintaisista materiaaleista. Koska pääsiäinen oli jo ovella, ajattelin ensin tehdä jotakin hyvin keltaista. Otin aamulla kotoa muutaman virvontaoksan, joita suunnittelin työssä käyttäväni. Kun kukkia haettiin kylmiöstä luokkatilaan ja näin tumman liilan jaloleinikin, se vaihtoi suunnitelmani. Tykkään niin tuosta kukasta, että siinä pääsiäinen unohtui ja kesäinen fiilis valtasi mieleen. Tältä asetelma näytti heti tuoreeltaan.

Ranunculus - jaloleinikki

Veronica longifolia - rantatädyke


Erilaisia Chrysanthemum - krysanteemeja (päivänkakkaran näköinen valk. & kelt., vihreä "pikkupampula" ja iso vihreä takana), Dianthus - neilikka, valkoinen Veronica longifolia, Craspedia globosa - kultahehku (pallomainen ja terälehdetön) ja valkoinen harsomainen kukka Gypsophila paniculata - harsokukka.

Freesia - freesia

Asetelman toiselta puolelta löytyy vielä keltainen Gerbera - gerbera sekä Solidago - tarhapiisku.

Tämä asetelma sopisi mielestäni kesäisiin synttärijuhliin vai mitä sinä tuumit?

torstai 28. maaliskuuta 2013

Vähän erilainen luokkaretki

tehtiin, kun päästiin tutustumaan kahteen Kangasalla toimivaan puutarhaan. Heikkilän puutarhassa käytiin katsomassa kurkun ja tomaatin kasvatusta (kuvat jäi ottamatta) ja Nihtilän puutarhassa saatiin näppituntumaa taimikasvatukseen työnä. Tässä muutama kuvamaistiainen Nihtilästä. 

 Meitä odotteli mullalla täytetyt kukkapurkit,

joihin istutimme mm. orvokin taimia.

 Orvokki.





 Verbena.

Marketta.

Laventeli.


 Enkä malta olla päättämättä tätä kirjoitusta pelakuun taimeen. :O)

Taimien istutuksessa on sen verran kova työ, 
että nyt unohdan kaikki halpamyymälät ja Plantagenit.
Tästä lähtein ostan taimeni suomalaisilta puutarhoilta!

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

 



Kevät on taimikasvatuksen aikaa. Aihetta on käsitelty koulussa ja tehty käytännön harjoituksia.  Ajatusten ja kokemusten vaihto on ollut rikastuttavaa. Siitä tuli idea kirjoittaa tämä postaus ja olisi tosi mukavaa, jos te lukijani kertoisitte omia kokemuksianne taimikasvatuksesta. Aina oppii jotakin uutta :O)
Kokemusta minulla ei ole kertynyt vielä kovinkaan monelta vuodelta. Ehkä juuri siksi jokainen itävä siemen tuottaa minulle niin paljon iloa. Siementen kylvöalustana käytän kaktus- ja kylvömultaa. Kun siemen itää, sen ensimmäistä lehtiparia sanotaan sirkkalehdiksi. Ne voivat poiketa suuresti kasville tyypillisistä lehdistä (erottuu hyvin alimmassa kuvassa; oikealla pelakuun sirkkalehdet ja vasemalla näkyy jo kasvulehdetkin).
Kylvän siemenet joko wc-paperirullien hylsyihin, turvepotteihin tai sikin sokin (hajakylvönä) muoviseen dynoon. Näitä dynoja kannattaa kysellä koulujen, tarhojen tai ravintoloiden keittiöistä. Jos jokin kasvi tarvitsee erikoisolot itääkseen, olen laittanut nämä siemenet kannellisiin rypälerasioihin. Tässä kolmas kuva ylhäältä, jossa kasvaa tähkälaventelia (Lavandula angustifolia). Sen siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn jääkaapissa, jotta lähtivät itämään. Kun taimet ovat kasvattaneet sirkkalehtien kaveriksi toisen lehtiparin (kutsutaan kasvulehdiksi), koulin dynosta kasvatetut taimet omiin ruukkuihin käytäen puutarhamultaa. En ole antanut lisälannoitusta taimilleni, ennen kuin olen siirtänyt ne omalle kasvupaikalleen puutarhaan. Wc -rullien hylsyt ja turvepotit upotan taimineen suoraan kasvupaikalleen. Siellä ne maatuvat.

Tänä vuonna itää jo
tähkälaventeli (Lavandula angustifolia)
kuukausimansikka (Fragaria vesca var semperflores)
sarviorvokki (Viola Cornuta `Baby Lucia´)
 pelargoniat (Pelargonium `Inspire White´ ja `Inspire Pink´)
tsinnia (Zinnia elegans `Lilliput´)
sormustinkukka (Digitalis purpurea `Candy Mountain´)
leijonankita (Antirrhinum majus `Mix´)
jäävuorisalaatti (Lactuca sativa `Great Lakes´)
pillisipuli (Allium cepa `Lilia´)
ja nyt näyttää siltä ettei ikkunalaudoille lisätasoineen mahdu enempää. Vaan eipä sitä koskaan tiedä, jos vaikka jotakin vielä laittaisin :O)


tiistai 26. maaliskuuta 2013






Monena aamuna olen ihaillut maiseman kauneutta koulumatkani varrella. Aamupakkaset vaan ovat olleet niin hurjia, etten ole malttanut pysähtyä kuvaamaan. Tänään kaikki aamutoimet meni niin nappiin, että pääsin hyvissä ajoin liikkeelle. Kuuraiset oksat ja se ihana aurinko houkuttelivat kameran kanssa tien sivuun. Eikös vaan ollutkin kaunista?

torstai 21. maaliskuuta 2013

Kylvöaika


 Kylvöaika on viimein täällä :O)
Tässä muutama kuvamaistiainen koulun kasvihuoneelta,
jossa laitoimme siemeniä itämään muovikennostoihin.






Ja sitten odotellaan kasvun merkkejä.
Lämpötila kasvarilla oli +20.
Lisävalaistusta ei enää tarvita, kun päivän pituus on jo yli 12h.
Täydelliset olosuhteet itämiselle. 

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Viljelykierto eli kasvinvuorotus

Viljelykiertoa sivusin pintaraapaisuna keittiöpuutarhaa käsittelevässä kirjoituksessani. Nyt ajattelin kertoa tästä menetelmästä vähän tarkemmin.  Ensin kurkistetaan historiaan. Viljelykierto eli kasvinvuorotus on vuosisatoja vanha menetelmä, jonka avulla pyritään välttämään ne haitat, jotka aiheutuvat saman kasvilajin toistuvasta viljelystä samalla paikalla. Kasvit vaihtavat paikkaa vuosittain ja näin vältetään maan väsyminen, tuholaisten pesiytyminen sekä rikkakasviongelma. Tätä menetelmää käytetään eniten maanviljelyssä. Ehkä oletkin huomannut miten lähipellollasi viljellään vuorotellen porkkanaa, viljaa ja apilaa? Meidän naapuri ainakin tekee näin. Miksen siis minäkin kokeilisi omalla pihallani :O)

Jotta maan ravinteet päätyvät tasapainoisesti kasvien käyttöön, jaan ryytimaani neljään lohkoon. Tärkeintä on saada maahan kertyvä typpi kiertoon, jottei se huuhtoudu sadevesien mukana lähialueemme vesistöihin.

Lohko 1. kasvit keräävät typpeä ilmasta ja  luovuttavat sitä maahan juuristonsa avulla - herneet ja pavut sekä yksivuotinen veriapila. Tälle pastalle ei tarvita lisälannoitusta ollenkaan, sillä maanparannuskasvit (apila) muokataan maahan sen ollessa täydessä kasvussa.
Lohko 2. kasvit kuluttavat paljon typpeä eli kesäkurpitsat, kaalit, valkosipulit, tillin, persiljan ja mintun. Maahan lantakompostia + lantaa.
Lohko 3. kasvit kuluttavat keskinkertaisesti typpeä eli porkkanaa, punajuurta, sipulia, salaattia ja leikkokukkia tälle palstalle. Edellisen vuoden lannoituksen täydennys kompostilla.
Lohko 4. kasvit kuluttavat vain vähän typpeä eli perunaa, oreganoa, timjamia sekä kehäkukkaa. Ilman mitään lannoitusta.

Mansikat saavat jatkaa kasvuaan sällin takana vilahtavassa "tornissa", sillä niiden paikkaa ei tarvitse vaihtaa vuosittain. 

Vuoroviljelyn ensimmäisen vuoden jälkeen siirrän lohkosta neljä kasvit kolmoseksi, kolmosen kakkoseksi ja kakkosen ykköseksi, jolloin ykköspalstan kasvit siirtyvät neloselle.


Tulevana kesänä haluaisin lisätä kasvulavoja. Kaksi ensimmäistä lavaa syntyivät kuin itsestään vuosia sitten. Remontin yhteydessä uusittiin ovet. Vanhat karmit joutivat reunoiksi ryytimaalle. Muutaman satoisan ja onnistuneen vuoden jälkeen vuohenputki valtasi palstani. Myyrät tai hiiret söivät satoa ja siemeniä. Viime vuoden pidin kasvulavat kesannolla. Kasvualustat ovat nyt perusteellisen muokkauksen tarpeessa. Kaikki on aloitettava alusta! Myös myyriä varten tarvitaan erityissuojausta. Tänä kesänä ajattelin kokeilla ainakin valkosipulia. Onko sinulla jokin hyvä vinkki myyrien karkoittamiseksi?

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Keittiöpuutarha

           1. Picture via Pinterest from Scandian deko   2. Picture via Pinterest from LLH designs

Puutarhurin koulutus sisältää myös kielten opiskelua. Kasvien nimet opetellaan sekä suomalaisin että tieteellisin nimin. Lisäksi opettelemme englannin ja ruotsin kielillä asiakkaiden pelvelemiseen liittyviä tilanteita ja sanastoa. Kielten hallitseminen pitää jotenkin osoittaa. Minä valitsin lehtiartikkelin suomentamisen. Tunnilla saatiin selailtavaksi alan lehtiä. The English Garden (October 2010) -lehdistä poimin Stephanie Donaldsonin kirjoittaman Elements of a Potager -artikkelin. Juttu käsittelee keittiöpuutarhaa, josta toivoin olevan apua omiin keittiöpuutarha haaveisiini. Opettajan palaute saadaan ensi lukukautena kesän jälkeen. Tässä kuitenkin lyhyesti artikkelin sisältöä. Käännös saattaa olla joissakin kohdin hiukan "ei suomea", mutta koittakaa kestää. :O)

"Keittiöpuutarha muodostuu muutamista osista: hedelmäpuut, marjat, vihannekset, kukat, yrtit ja salaatit. Nämä kaikki ainekset yhdessä muodostavat vihannestarhan, koristeellisen ja satoisan liiton. Viljeltävällä tilan koolla ei ole merkitystä, vain kasvien lukumäärä ja mittakaava, jossa kasvatat merkitsee. Keittiöpuutarha on muotopuutarha, jonka huolellinen suunnittelu maksaa vaivan. Suunnittele ensin hedelmäpuiden ja pensaiden paikat sekä kukkamaat niiden ympärille. Huomioi suunnittelussasi puutarhasi ilmansuunnat, valo/varjot sekä polut ja penkkien päät, joista muodostuu puutarhasi rakenne. Perinteinen valinta on laatikkoreunus (kts. ensimmäinen kuva vasemmalta). Pienemmissä puutarhoissa kohopenkit tai tiilireunukset, koristelaatat tai punotut reuna-aidat ovat parempi valinta. Kasvatus onnistuu myös laatikoissa (kts. oikeanpuoleinen kuva yllä). 
Kiipeilevät kasvit, kuten hajuherne ja ruusupapu, tarvitsevat tukea. Marjat tarvitsevat suojausta. Vaikka keittiöpuutarhan rakenne olisikin vaatimaton, sitä voidaan suuresti parantaa käyttämällä saman tyylisiä kiipeileviä kasveja ja järjestämällä ne symmetrisesti korostamaan puutarhan koristeellisuutta. 

10 koristeellista kasvia keittiöpuutarhaan:
-          Purple Globe Artichoke – latva-artisokka
 iso arkkitehtoninen kasvi sahalaitaisilla harmaan vihreillä lehdillä ja syötäväksi kelpaavilla kukkanupuilla
-          Ruby Chard – lehtimangoldi
värikylläinen ja helppo kasvattaa verratessa tavalliseen mangoldiin
-          Shallots – saloottisipuli
viehättävä sipulin nuppu
-          Borlotti Bean – salkopapu
herkkusuun kiipeilevä papu kirjavilla vaaleanpunaisilla -kermankeltaisilla paloilla
-          Standard Gooseberry – tavallinen karviainen
moppipää lehtiruodissa, hyvä palstan keskellä
-          Strawberry  `Mara des Bois´ – tavallisen ja viljellyn mansikan risteytys
-          Sweet pea – hajuherne
`Painted Lady´ ja `Matucana´  – paras tuoksu
-          Sweet William – harjaneilikka
kauniin punaiset ja vaaleanpunaiset kukat, ihanteellinen poimittavaksi
-          Dahlia – daalia
leikkokukkien kaunotar
-          Sage – salvia
harmaat, sinipunaiset tai kirjavat lehdet
voidaan leikata kummuksi
 

Vihanneksia valitessa on syytä huomioida puutarhan koko tai puutarhasi rakenne voi nopeasti hävitä lehtimassan alle. Suuressa puutarhassa voi olla riittävän paljon tilaa jakaa palstat omiksi lohkoiksi monivuotisten kasvien kuten raparperin ja parsan mukaan. Kun tilaa on vähän, on syytä keskittyä vihanneksiin, jotka maistuvat parhailta heti tuoreena ja kasvataa vain niitä lajikkeita, joita tykkäätte syödä.

Monet salaatin lajikkeet ovat koristeellisia. Lollo Rosso, Lollo Bianco, tammenlehtisalaatti – kaikilla vaihteleva lehtien muoto ja väri. Kuvioksi istutettuina ne kaikki ovat täydellisiä keittiöpuutarhaan. 

Yritit jakautuvat auringonpalvojiin ja varjoa rakastaviin. Välimerenalueen yrtit kuten timjami, rosmariini, salvia ja basilika pitävät auringosta kun taas minttu, persilja, kirveli ja korianteri pärjäävät parhaiten puolivarjossa.

Säleikköomena- ja –päärynäpuut, kuten myös muotoon leikatut kirsikka- ja luumupuut ovat ihanteellisia kasvattaa seinää tai aitaa vasten. Muotoa voidaan suunnata tukikeppien välissä vaikkapa kaartumaan polun yli. Missä nämä puut kasvavat liian isoiksi, voidaan niillä ohjata kulkua tai muodostaa rajoja.

Marjoja kannattaa kasvattaa niin paljon kuin tila sallii. Huomioi, että oksat vievät paljon tilaa eivät ehkä ole esteettisesti kauniita muutoin kun satoaikaan. Vadelmat hyötyvät tukilangoista ja -kepeistä. Mansikkaa saadaan mahtumaan pienimmällekin keittiöpuutarhapalstalle, sillä se kasvaa erittäin hyvin astiassa, missä se altistuu vähemmän myös etanoiden tuhoille.

Hyvin suunniteltu keittiöpuutarha pitäisi olla aistien juhlaa – houkutteleva alue täpötäynnä veden kielelle nostattavia lajikkeita, hyväntuoksuisten yrttien ja kukkien joukossa.

Kauneimmassa keittiöpuutarhassa kukat mutkittelevat hedelmien ja vihannesten joukossa. Helppohoitoisuutta lisää jos keskityt kylmänkestäviin ja sitkeisiin yksivuotisiin kasveihin. Näin voit siivota penkit myöhään syksyllä ja vuorotella lajikkeita ilman että sinun tarvitsee uusia koko kasvualustaa. Perinteiset leikkokukat, kehäkukka, samettikukka, ruiskaunokki, hajuherne, kosmoskukka, zinnia ja daalia, kukkivat pisimpään ja parhaiten, kun kukkia poimitaan säännöllisesti. Jos mahdollista, kylvä ne jo syksyllä ja istuta ulos keväällä.  Istuta myöhään syksyllä, seuraavan kevään kukintaa varten myös narsissien ja tulppaanien sipuleita.

Keittiöpuutarha tarvitsee onnistuakseen jäljelle jääviä tuotteita. Kompostia (ihanteellisesti kotitekoinen) tai hyvin palanutta lantaa, jotka pitävät mullan ja kasvit hyvässä kunnossa. Hyvä maanparannusaine auttaa monivuotisia kasveja alkuun ja säännöllinen lannoittaminen ruokkii kasvukauden aikana lisäten satoisuutta.

On rasittavaa luoda upea keittiöpuutarha vain nähdäkseen sen muuttuvan riekaleiksi etanoiden ja kotiloiden, ahnaiden jänisten tai kissojen, kettujen, supien levitettävänä. Ole realisti sen suhteet mitä kilpailijoita sinulle on vastassa ja tee mitä voit turvataksesi maapalstasi. Aseta suojat ja rajat aluksi. On paljon helpompaa tehdä esteitä, jos ne on suunniteltu etukäteen kuin lisätä ne hätätoimenpiteenä. Aidat, koristeelliset säleiköt ja kuparin väriset nauhat ovat hyviä vaihtoehtoja tai kasvata enemmän sitkeitä lajeja (mikään ei ole vastustuskykyinen!) kuten maa-artisokkaa, kurpitsaa ja punajuurta. Pidä taudit kurissa vuoroviljelyllä."

Mukava, että jaksoit lukea loppuun. Tässä vielä yksi linkkivinkki sinulle, joka haluat suunnitella itse oman keittiöpalstasi. Gardeners - Kitchen Garden Planner.

  Picture via Pinterest from Diary of a House Elf